Radiojuontajan vinkkaamana kävin lukemassa tämän huumorin höystämän blogikirjoituksen. Tiettyihin osiin oli helppo samaistua. Pääpiirteissään teksti kertoo siitä, kun kirjoittaja, työssäkäyvä äiti, huokaa helpotuksesta maanantai-aamuna töihin päästessään.
Mutta voi turkanen sentään niitä kommentteja! Niistä koostui kyllä päivän "paras" lukukokemus: "Älä tee lapsia, jos et jaksa hoitaa niitä" ja niin edelleen. Kulttuurissa on jotakin vialla, jos äiti ei saa sanoa olevansa väsynyt tai kyllästynyt, EDES VITSILLÄ! Kuinka sitten väsyneenä sinnittelevä äiti tai isä uskaltaa tunnustaa väsymyksensä ja hakea apua? No ei uskalla! Silloin arkea suoritetaan hampaat irvessä, eikä ainakaan sanota kenellekään, että ollaan väsyneitä.
Tunnustan. Kyllä minäkin nautin siitä hetkestä, kun maanantai-aamuna istun työpöydän ääreen selaamaan aikuisten lähettämiä sähköposteja:) Katson myös olevani tasapainoisempi vanhempi, kun minulla on lasten kanssa touhuilun vastapainoksi myös muuta.
-Anu-
Tämä kirjoitus liittyy läheisesti myös siihen, miksi kannatan oikeutta kunnalliseen päivähoitoon ihan kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti